– Pikavippejä rajoittavasta laista voi koitua myös kielteisiä seurauksia, jolleivät kansalaiset osaa varautua muutokseen, kirjoittavat Kati Rantala ja Juha Pantzar Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla. Pantzar on Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja ja Rantala tutkimusjohtaja Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Kirjoittajien mukaan pikavipeille on ehtinyt syntyä suuri kysyntä, ja vipeillä on maksettu laskuja, toisia lainoja tai viivytetty taloudellista katastrofia.

Kun pikavippejä rajoittava lainsäädäntö tulee kesäkuun alussa voimaan, moni ei enää pysty entiseen tapaan paikkaamaan talouttaan vipeillä. Seurauksena voi olla perintätoimia ja maksuhäiriömerkintöjen sekä velkomustuomioiden lisääntyminen.

Maksuhäiriöiden lisääntyminen on kirjoittajien mukaan yhteiskunnallinen ongelma, sillä maksuhäiriömerkintä voi hankaloittaa esimerkiksi asunnon saantia, puhelinliittymän hankintaa, verkkopalveluiden käyttöä ja työssäkäyntiä.

– Luottokelpoisuuden menettäminen nostaa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi kansalaisten toimintakyvyn ja työssäkäyntimahdollisuuksien turvaamisen, Pantzar ja Rantala kirjoittavat.

Velkaongelmiin joutuminen aiheuttaa usein häpeää ja ahdistusta. Kaikilla velkaantuneilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa maksuhäiriöiden seurauksista ja niiden vaikutuksista. Kirjoittajien mukaan pikavippejä rajoittavan lain oheen tarvittaisiinkin saavutettavissa olevia neuvonta- ja tukipalveluita. Velkaongelmien selvittäminen vaatii monialaista taloudenhallinnan ja velkaratkaisujen asiantuntemusta.

Erityinen ongelma on nuorten tavoittaminen, sillä Pantzarin ja Rantalan mukaan nuoret hakevat usein apua esimerkiksi verkon keskustelupalstoilta, joiden tieto ei välttämättä ole luotettavaa. Kirjoittajien mukaan pitäisikin kehittää erityisesti alussa oleviin velkaongelmiin puuttumista.

Eri palveluntuottajien kannattaisi kirjoittajien mukaan varautua myös siihen, että toimeentuloetuuksien hakijamäärä kasvaa. Osa pikalainojen käyttäjistä voi olla oikeutettu toimeentuloetuuksiin, mutta ei aiemmin ole osannut tai halunnut hakea niitä.

Kirjoittajat toivovat myös, että pienen lainan tarpeeseen kehitetään nopeasti edullisia ja kohtuullisia ratkaisuita, kuten sosiaalista luototusta.

– Tarve pienlainaan arjen hallintakeinona ei poistu, vaikka muunlainen ongelmavelkaantuminen lisääntyisi, Pantzar ja Rantala arvioivat.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja