Lakivaliokunta kannattaa hallituksen esitystä pikavippilain muutoksista. Jos laki toteutuu, pikaluottojen tarjoaminen voi vähentyä merkittävästi.

– Aiemmista lainsäädäntötoimista huolimatta pikaluotoista aiheutuvat ongelmat eivät ole vähentyneet, vaan pikemminkin lisääntyneet. Tämän vuoksi pikaluottoja koskevaa lainsäädäntöä tulee edelleen tiukentaa. Erityisen ongelmallista on se, että pikaluotot ovat aiheuttaneet haittoja nuorille eli varsin kokemattomille kuluttajille, lakivaliokunta toteaa marraskuun lopulla antamassaan lausunnossa.

Lausunto liittyy käynnissä olevaan pikavippeihin liittyvien lakien uudistamiseen.

Hallituksen esityksessä vaadittiin pikavippien korkokattoa, luotonantajien velvollisuutta varmistaa hakijan luottokelpoisuus entistä tarkemmin ja lisämaksullisten luottoihin liittyvien tekstiviestipalveluiden kieltoa. Lakivaliokunta on kaikista asioista hallituksen kanssa samoilla linjoilla.

Toisinaan on epäilty, että todellinen vuosikorko ei ole pikalainojen kuluille sopiva mittari. Lakivaliokunta kuitenkin puoltaa todellisen vuosikoron käyttöä myös pikalainojen yhteydessä, koska se on kattava, neutraali ja vakiintunut. Vaikka lain valmistelussa on ollut esillä muitakin malleja, niihin liittyy erilaisia tulkintaongelmia.

Lakivaliokunta kannattaa myös esitystä pikaluottojen korkokaton asettamisesta noin 51 prosenttiin. Luoton hinnan säätely on poikkeuksellinen toimi, koska asiassa noudatetaan tällä hetkellä sopimusvapautta. Valiokunnan mielestä on kuitenkin tärkeää, että kuluttajat voivat saada luottoa kohtuullisin ehdoin.

– Todellinen vuosikorko nousee lyhyen laina-ajan luotoissa väistämättä korkeammaksi kuin pitkän laina-ajan luotoissa, mutta tästä huolimatta nykyinen taso on valiokunnan mielestä korkea ja osoittaa, että pikaluotot tulevat hyvin kalliiksi, lausunnossa todetaan.

Lakivaliokunta arvioi, että on kohtuullisen luotettavasti osoitettu, että suuri osa yksilöiden velkaongelmista johtuu ainakin osittain pikavipeistä. Vain yksi prosentti maksuhäiriömerkinnöistä perustuu velkomustuomioon, jonka syynä on pelkästään maksamatta jäänyt pikavippi. Luku ei kuitenkaan sisällä tapauksia, joissa maksuhäiriömerkintä perustuu johonkin muuhun kuin velkomustuomioon. 20 prosentissa maksuhäiriömerkinnöistä on lisäksi kyse tapauksista, joissa henkilöllä on sekä pikavipeistä aiheutuneita että muita merkintöjä. Lakivaliokunnan mukaan osuus on varsin suuri, koska pikaluottojen osuus kotitalouksien kulutusluotoista on vain 7 promillea.

Lakivaliokunnassa toivotaan kuitenkin, että pikavippiongelmien torjunnassa kiinnitetään huomiota myös muihin kuin lainsäädäntökeinoihin. Muita keinoja ovat esimerkiksi talous- ja velkaneuvonta ja sosiaalisen luototuksen saatavuus.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja