Eduskunta äänestää pian lakialoitteesta, jonka tarkoituksena on kieltää pikavippien tarjoaminen. Mutta mitä saamme tilalle, jos pikavipit kielletään kokonaan? Lakialoitteen on tehnyt Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja, joka on perustellut lakialoitetta muun muassa sillä, että vastaavan summan voi lainata edullisemmin muualta. Alkuvuodesta tehty tutkimus kuitenkin paljastaa, että pankit eivät suostu lainaamaan pikavippien suuruisia summia pankkien huimien lainakorkojen takia. Pankkilainoissa jo pelkät lainan perustamiskulut voivat olla lähes 200 euroa, jolloin kulut kävisivät kohtuuttomiksi muutaman kymmenen tai sadan euron lainasummaan verraten. Pikavippejä tarjoavan Ferratumin operaatinen johtaja Saku Timonen kertoo pienlaina-asiakkaista 65 prosenttia olevan vakituisessa työsuhteessa ja 24 prosenttia eläkeläisiä ja opiskelijoita. Asiakkaita löytyy myös kaikista tuloluokista. Timosen mukaan pikavippiasiakkaat eivät ole ylivelkaantuneita ongelmaisia, kuten usein annetaan ymmärtää, vaan tavallisia palkansaajia, jotka hakevat pikavippiä arkipäiväisiin, mutta yllättäviin menoihin. Timosen mukaan pikavipeistä vain 15 prosenttia menee perintään ja näistäkin asiakkaista 2/3 maksaa laskun heti maksuhuomautuksen saatuaan. Luvut ovat samanlaiset postimyynnissä ja puhelinliittymien laskuissa, joten pikavipeissä ei esiinny erikoisen paljon maksuongelmia. Tilastot paljavastat muutenkin, että pikalainojen osuus suomalaisten velkaongelmissa on hyvin pieni. Esimerkiksi vuosina 2010 ja 2011 maksuhäiriömerkinnöistä alle prosentti johtui pelkästään pikalainoista. Takuu-Säätiön mukaan eniten maksuhäiriömerkintöjä aiheuttavat pankkien kulutusluotot, joiden osuus oli jopa 71 prosenttia. Timosen mukaan pankkien kulutusluotot ovat niin kannattavaa toimintaa, että pankit jopa piilottelevat niistä saatuja tuottoja. Pankit myöntävät pientä lainaa ainoastaan luottokorttien ja tililuottojen muodossa. Käytännössä pankit haluavat sitouttaa asiakkaansa jopa vuosien asiakkuuteen, ennen kuin suostuvat myöntämään pieniä luottoja. Tilalle pankit tarjoavat suuria, jopa tuhansien eurojen luottoja. Mikäli lainan tarve on esimerkiksi 200 euroa, 1000 euron kulutusluoton ottaminen ei tunnu taloudellisesti järkevältä ratkaisulta. Samoin pankkitilin ja pitkäaikaisen luottokortin ottaminen pientä voi tuntua kohtuuttomalta sitoutumiselta. Pienlaina toimii näiden sijaan täsmävälineenä, sillä pikavipillä saa tarpeisiin sopivan, pienen lainan lyhyeksi ajaksi ilman epäselviä korkoja tai piilokuluja ja ilman tarvetta sitoutua vuosiksi asiakkuuteen. Nopeaa ja pientä lainaa ei ole tarjolla pankeista, joissa suurenkin kulutusluoton saaminen kestää vähintään viikkoja. Monet tuntevat kiusalliseksi lainan pyytämisen esimerkiksi sukulaisiltaan ja perinnöksi saatujen arvotavaroiden vieminen kanikonttoriin voi tuntua ikävältä. Suomalaisten pikavippien puuttuessa osa asiakkaista kääntyisi helposti ulkomaisen lainayhtiön puoleen, josta laina voidaan maksaa suomalaisellekin tilille yhdessä päivässä sepa-maksun avulla. Timosen mukaan naapurimaissa on myös tavattu lainakonttoreita, jotka toimivat harmaan talouden puolella. Timosen mukaan pikavippialaa pitäisi kieltämisen sijaan tiukentaa. Valvontaviranomaiseksi hän ehdottaa Finanssivalvontaa, jonka ammattitaito takaisin puelueettoman ja eettisen korkeatasoisen valvonnan. Lähde: Ferratumin tiedote
previous post