Suomen Pienlainayhdistys Ry kampanjoi pikalainojen puolesta uudella kampanjasivustollaan. Sivuilla kerrotaan kymmenen tosiasiaa pienlainoista. Kampanjasivustolla esitetään tosiasioita pikavipeistä tutkimuksiin ja tilastoihin perustuen. Selvitysten perusteella pikavippejä otetaan useimmin tavallisiin arjen menoihin juhlimisen tai ongelmapelaamisen sijaan. Pikavipeillä rahoitetaan tavallisia talousmenoja seuraava palkkapäivää tai eläkettä odotellessa. Pikalainojen käyttö on kampanjan mukaan satunnaista, sillä vuoden 2011 Taloustutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia pikalaina-asiakkaista oli käyttänyt vippejä korkeintaan kaksi kertaa. Lisäksi pikavippejä ottavat ihmiset ovat aivan tavallisia ihmisiä. Kaksi kolmasosaa pikavippejä käyttävistä ihmisistä ovat vakituisessa työsuhteessa ja neljännes opiskelijoita tai eläkeläisiä. Suurin osa pienlaina-asiakkaista ovat yli 20-vuotiaita, sillä alle 20-vuotiaiden osuus asiakkaista on vain noin kolme prosenttia. Pikavipit eivät ole uusi asia, sillä aiemmin lyhytaikaista rahoitusta sai pankista vekselin muodossa. Nykyään pikalainoille ei ole korvaavaa vaihtoehtoa, sillä pankeista ei käytännössä saa lainkaan pientä ja lyhytaikaista lainaa. Tämä voi saada asiakkaat ottamaan pidemmän, suuremman ja kalliimman lainan kuin alunperin oli tarkoitus, mikä voi johtaa velkaantumisongelmiin. Pikavippien kokonaiskustannukset, eli korot ja kulut ovat Tilastokeskuksen mukaan noin 25 prosenttia lainapääomasta. Sadan euron pikavipin hinnaksi tulee siis 25 euroa, mikä tarkoittaa 25 senttiä yhtä lainattua euroa kohden. Pikavipit ovat edullinen vaihtoehto pankkien pitkäaikaisiin kulutusluottoihin verraten, joista voi joutua maksamaan korkoja ja kuluja jopa 80 senttiä jokaista lainattua euroa kohden. Niin kutsuttu todellinen vuosikorko on pienten ja lyhytaikaisten lainojen kohdalla harhaanjohtava mittari, sillä asiakkaat maksavat lainan kustannukset euroissa, eivät prosenteissa. Valtaosa pikavipeistä maksetaan takaisin ajallaan. Ainoastaan 15 prosenttia lainojen takaisinmaksusta viivästyvät ja näistäkin kaksi kolmasosaa hoidetaan heti ensimmäisen maksumuistutuksen jälkeen. Pikavipeistä päätyy perintään vain murto-osa ja pääasiassa maksut hoidetaan yhtä hyvin kuin esimerkiksi puhelinlaskut. Näiden seikkojen lisäksi Pienlainayhdistys käsittelee kampanjassaan muun muassa pikalainojen osuutta suomalaisten luotoista, velkaantumisongelmien syitä, pikalainatoimijoiden tapoja selvittää asiakkaiden maksukykyä ja ehdottaa alalle tiukempia pelisääntöjä, jotka lisäävät asiakkaan turvaa ja nostavat alalle tulemisen kynnystä.
previous post
next post
1 comment
Kyllä on järjetöntä touhua lähteä kieltämään pikalainat. Jos ihminen haluaa velkaantua niin se tapahtuu ilman vippejäkin.