Pikalaina-alalla voi pian olla edessään suuria muutoksia. Hallitus esittää pikalainoille muun muassa korkokattoa, joka todennäköisesti vähentäisi pikalainojen tarjontaa ja pakottaisi jäljellejäävät yritykset keksimään uudenlaisia luottoehtoja.

Lakimuutos siirtyi eilen jälleen askeleen eteenpäin, kun talousvaliokunta asettui tukemaan hallituksen esitystä. Aiemmin myös perustuslakivaliokunta ja lakivaliokunta ovat kannattaneet lakimuutosta.

Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan pikalainojen ongelma on ennen kaikkea niiden vastuuttomassa käytössä. Lainoja otetaan hetken mielijohteesta ilman harkintaa tai niillä pidennetään ja pahennetaan ylivelkaantumista. Korkeiden kulujen ja nopean saatavuuden vuoksi pikavipeistä voi kertyä suuri velkamäärä ennen kuin maksuhäiriömerkintä estää uuden lainan saannin.

”Pikaluottojen aiheuttamista velkaongelmista ei ole kerätty systemaattista tilastoaineistoa. Useista lähteistä kerätyt tiedot antavat kuitenkin yhdensuuntaisen kuvan ongelmien lisääntymisestä”, talousvaliokunta perustelee lain kiristämisen tarvetta.

Lain merkittävin ehdotus, korkokatto, pienentäisi pikavippien tyypillisesti satoihin tai jopa tuhansiin prosentteihin nousevia todellisia vuosikorkoja. Hallitus esittää, että pikalainan korko saisi olla korkeintaan viitekorko lisättynä 50 prosentilla. Korkokatto asettuisi nykyisellä korkotasolla 51 prosenttiin.

Talousvaliokunta pitää noin 50 prosentin vuosikorkokattoa niin suurena, että pikaluottotoiminnan edellytykset jatkuvat. Valiokunnan mukaan on todennäköistä, että luottojen tarjonta vähenee, mutta osa yrityksistä pyrkii luultavasti säilyttämään tuottonsa pidentämällä laina-aikoja.

Pikavippialan käytäntöjä muuttaisi myös hallituksen ehdotus lisämaksullisten tekstiviestipalveluiden kiellosta. Tällä hetkellä moni pikavippiyritys perii lisämaksuja esimerkiksi eräpäivän siirrosta ja lainan hakemisesta tekstiviestillä.

Vuonna 2010 luotonantajat velvoitettiin rekisteröitymään, mutta alan valvontaa halutaan edelleen lisätä. Uusi laki antaisi pikalainayritysten rekisteröinnistä vastaavalle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle laajemmat tiedonsaantioikeudet ja pakkokeinovaltuudet. Talousvaliokunnan mukaan valvonnan tehostaminen on tärkeää, jotta lain noudattamista voidaan paremmin seurata.

Lakimuutos ei kuitenkaan koskisi ainoastaan pikavippejä, vaan myös muunlaisia luottotyyppejä. Kilpailun tasapuolisuuden turvaamiseksi sääntelyn piiriin joutuvat kaikki alle 2000 euron luotot.

Talousvaliokunta kumosi lakialoitteen, jossa ehdotettiin pikavippien täyskieltoa. Valiokunnan mukaan pikavipit ovat toimiva tapa hoitaa yllättäviä menoja silloin, kun laina otetaan harkitusti ja se kyetään ongelmitta maksamaan takaisin. Lisäksi täyskielto saattaisi johtaa pimeiden lainamarkkinoiden syntyyn. Siksi pikavippejä ei valiokunnan mukaan ole syytä kieltää kokonaan ainakaan toistaiseksi.

Valiokunnassa uskotaan, että uusi sääntely lisää vastuullista luotonantoa ja tuo ylivelkaantumisongelmat näkyviin nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Koska ehdotetut muutokset ovat varsin suuria, niiden vaikutuksia on valiokunnan mukaan tarpeen seurata tarkkaan.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja