Suomen Asiakastiedon rekistereihin merkittiin viime vuonna 1,5 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Näistä kuitenkin vain alle viisi prosenttia johtui pienlainoista. Pienlaina, eli pikavippi, on alle 300 euron suuruinen, lyhytaikainen kulutusluotto. Heikki Koivula, Suomen Asiakastiedon johtaja, sanoo pikavipeillä olevan toki oma osuutensa maksuhäiriömerkintöihin. Heikkilä myöntää kuitenkin pikalainoilla olevan maksuhäiriömerkinnöissä huomattavasti pienempi rooli, kuin mediassa usein annetaan ymmärtää. Vain yhdellä prosentilla viime vuoden lopussa Asiakastiedon rekisterissä olleista 327 500 suomalaisesta merkintä johtui pelkästään vipeistä. Suurimmalla osalla merkinnät johtuivat useista erilaisista käyttö- ja kulutusluotoista. Oikeusministeriössä etsitään parhaillaan keinoja vippien kieltämiseksi kokonaan. Myös kansanedustaja Sampsa Kataja ajaa eduskunnassa lakialoitetta, jonka tavoitteena olisi kieltää pikalainat. Heikki Koivula kuitenkin kommentoi, ettei vippien kieltäminen tulisi ratkaisemaan suomalaisten velkaongelmia. Juuso Jokela, joka on Suomen Asiakastiedon lakiasianpäällikkö, epäilee muiden velkojen vain kasvavan, mikäli vipit kielletään. Toisin sanoen velkaa haetaan vain muista lähteistä, kuin vippipalveluista. Esimerkiksi pankkien tarjoamia selkeästi suurempia kulutusluottoja tultaisiin luultavasti ottamaan huomattavasti enemmän. Myös Suomen Asiakastieto kannattaa Suomeenkin kaavailtua positiivista luottorekisteriä. Tällä hetkellä Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa ei ole vielä siirrytty käyttämään positiivista luottorekisteriä. Maissa, joissa kyseinen rekisteri on jo otettu käyttöön, on sen huomattu vähentävän maksuhäiriömerkintöjä tuntuvasti. Positiivinen luottorekisteri eroaa nykyiseen nähden siten, että siinä näkyy kaikki kuluttajan ottamat erilaiset luotot. Näin esimerkiksi pikalainapalvelut saisivat huomattavasti nykyistä paremman käsityksen asiakkaan maksukyvystä. Lähde: Talouselämä
previous post