Ylen selvitysten mukaan maksamatta jääneistä pikavipeistä on muutamassa vuodessa tullut käräjäoikeuksille iso riesa.

Yle tiedusteli asiaa lukuisista käräjäoikeuksista kautta Suomen. Kaikissa oikeusistuimissa suuntaus on ollut sama: riidattomien velka-asioiden määrä on muutaman vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti, ja riidattomista velka-asioista suurin osa liittyy pikavippeihin.

Esimerkiksi Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa käsiteltiin vuonna 2011 riidattomia velkomusasioiden haastehakemuksia 8696 kappaletta, vuonna 2012 jo liki 12 000 kappaletta. Arviolta 60 prosenttia haasteista liittyy pikavippeihin.

Riidattomat pikavippivelat käsitellään käräjäoikeuksissa nopeahkolla summaarisella menettelyllä, joten täysimittaista oikeudenkäyntiä velka-asiat eivät sentään vaadi. Silti käräjäoikeudet pitävät niiden tuottamaa työtaakkaa suurena. Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa velka-asiat ovat aiheuttaneet ruuhkia.

– Tilanne on aika vaativa. Meillä on koko ajan ainakin yhden käsittelijän puute. Kädet käyvät tiuhaan tahtiin pitkin päivää, kertoo Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden toimistosihteeri Sirkku Kokkonen.

Monet Ylen haastattelemat käräjäoikeuksien edustajat pitävät pikaluottojen aiheuttamaa kuormitusta suorastaan kohtuuttomana.

– Tuntuu tällä hetkellä siltä että se kuormittaa tuomioistuinlaitosta aika kohtuuttomasti. Voisi hyvin kysyä, että onko tämä ryhmä sellainen, että siihen on aiheellista laittaa niin paljon yhteiskunnan varoja, sanoo laamanni Hannu Lindgren Pohjois-Savon käräjäoikeudesta.

Lindgren toivoo, että pikavippien myöntämistä rajoitettaisiin lailla.

Pikavippeihin on kuitenkin viime aikoina puututtu useilla lainsäädäntötoimilla.

Etenkin pienistä veloista koituvia perintä- ja oikeudenkäyntikuluja on rajoitettu aktiivisesti. Yle kertoo, että syksyllä velallisen maksettavaksi tulevat oikeudenkäyntikulut rajoitettiin 50 euroon, jos velan pääoma on alle 300 euroa. Alle 1000 euron velasta oikeudenkäyntikuluja voi tulla korkeintaan 80 euroa. Ennen uudistusta vastaavat kulut olivat 134 – 168 euroa.

Myös perintälaki muuttuu maaliskuussa pienvelallisten hyväksi.

Perintäyhtiö ei saa enää periä maksumuistutuksista yhtä suuria kuluja, mikäli velkojana oleva yritys kuuluu samaan konserniin. Pikavippiyritykset ja perintätoimistot toimivat toisinaan yhteistyössä.

Lisäksi pienistä velkasummista vaadittavien perintäkulujen enimmäismäärää lasketaan. Korkeintaan 1000 euron saatavasta voi jatkossa vaatia perintäkuluja maksimissaan 120 euroa, kun aikaisempi laki salli 220 euron kulut.

Merkittävin muutos on kuitenkin uusi pikaluottolaki, joka tulee voimaan keväällä tai kesällä. Laki rajoittaa pikavippien korkokuluja niin paljon, että sen uskotaan merkittävästi karsivan pikavippien tarjontaa.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja