Kuluttajaviranomaiset niin Pohjoismaissa kuin Baltian maissakin ovat huolissaan pikavippien kuluttajille aiheuttamista vaikeuksista. Erityisesti pelätään pikavippien aggressiivisen ja harhaanjohtavan markkinoinnin seurauksia. Helsingissä marraskuun puolivälissä järjestetyssä kuluttaja-asiamiesten ja kuluttajaviranomaisten kokouksessa päätettiinkin tiivistää maiden välistä yhteistyötä pikalainamarkkinoiden valvonnassa. Aiheesta kertoi Kuluttajavirasto tiedotteessaan. Yhteistyön lisäämiselle on vankat perusteet, sillä kokouksessa huomattiin, että samat yritykset toimivat usein monessa Pohjoismaassa tai Baltian maassa. Jos yritys käyttää kyseenalaisia markkinointikeinoja, samat keinot ovat käytössä kaikissa yrityksen toimintamaissa. Rajat ylittävän yhteistyön avulla epäasialliseen toimintaan puuttuminen on tehokkaampaa. EU-lainsäädäntö mahdollistaa tämänkaltaisen kuluttajaviranomaisten yhteistoiminnan. Viranomaisia huolestuttaa, että pikavippejä markkinoidaan helppona tapana ratkaista rahavaikeudet. Harhaanjohtavan markkinoinnin seurauksena pikavipit saattavat kuitenkin tulla kuluttajalle odottamattoman kalliiksi ja lisätä hänen vaikeuksiaan. Vähemmälle huomiolle markkinoinnissa jää luoton kokonaiskustannusten ja todellisen vuosikoron kertominen, vaikka laki vaatii niiden ilmoittamista selkeästi. Tilastokeskus kertoi viime viikolla, että pikavippivelkojen yhteenlaskettu euromäärä on vuodessa lisääntynyt huomattavasti, 29 prosenttia. Verrattuna alkukesän tilanteeseen pikavippivelan määrä oli syyskuun loppuun mennessä lisääntynyt 13 prosenttia. Suomen kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen toteaa, että tarvitaan valvonnan lisäksi lainsäädännön muutoksia, jotta ihmisten velkaantumiseen voidaan vaikuttaa. Vaikka valvonnalla voidaan vähentää markkinoinnin epäkohtia, se ei yksinään riitä. Helsingin kokouksen tuloksiin kuluttaja-asiamies oli tyytyväinen. Hänen mukaansa Pohjoismaiden ja Baltian välinen yhteistyö täydentää hyvin muuta Kuluttajaviraston toimintaa, jolla pikavippitoiminnan epäkohtiin pyritään puuttumaan. Kuluttajavirasto tähtää muun muassa lainsäädännön kehittämiseen ja pikaluottojen perintään puuttumiseen. Suomessa valmistellaan parhaillaan pikavippeihin liittyvien lakien muutoksia. Myös Kuluttajavirasto on osallistunut lainsäädännön uudistamistyöhön oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Hallituksen esitys ehdottaa pikavipeille muun muassa todelliseen vuosikorkoon perustuvaa korkokattoa. Sen avulla voitaisiin estää satojen tai tuhansien prosenttien suuruiset vuosikorot. Näillä näkymin korkokatto asettuisi noin 51 prosenttiin. Todennäköisesti korkokatto johtaisi pikavippien tarjonnan vähenemiseen, mikä saattaisi myös vähentää kuluttajien ylivelkaantumista. Kuluttajavirasto kannattaa ehdotusta. Kuluttajavirasto tukee myös pikavippien sivukuluihin puuttumista. Lisämaksulliset tekstiviesti- ja vastaavat palvelut saattavat pahimmillaan aiheuttaa kuluttajille suuria, kymmenien tai jopa satojen eurojen suuruisia lisälaskuja. Toteutuessaan hallituksen esitys kieltäisi lisämaksullisten palveluiden tarjoamisen.
Pikavippien valvontaan lisää yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken
