Pikavippikieltoa ajava lakialoite etenee

Pikavippien kieltämistä ajava lakialoite on luovutettu keskiviikkona eduskunnalle. Samalla luovutettiin toinen, pikavippien tiukkaa rajoittamista ajava lakialoite. Kauppalehden mukaan täyskieltoa ajavan lakialoitteen allekirjoitti 116 kansanedustajaa. Toisen, rajoituksia vaativan lakialoitteen allekirjoitti vielä useampi, yhteensä 127 kansanedustajaa. Allekirjoittajia on molemmissa kaikista eduskuntaryhmistä. Täyskieltoa ajavan lakialoitteen aloitti Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja. Katajan mukaan pikavippibisnes käyttää hyväkseen ihmisten hätää ja heikkoa harkintakykyä. Toisen lakialoitteen on laittanut alulle toinen Kokoomuksen kansanedustaja, Lenita Toivakka. Lakialoitteita on kritisoitu laajalti. Useat pikavippialan toimijat ja Suomen Pienlainayhdistys ovat huomauttaneet lakialoitteista löytyvistä räikeistä virheistä ja perusteettomista väittämistä. Eduskunnalle on lähetetty myös avoin kirje lakialoitetta koskien, jossa virheellisiä väitteitä korjataan. Aloitteissa on vääristelty muun muassa pikavippien vaikutusta suomalaisten luottohäiriöiden kasvuun, pikavippiasiakkaiden asemaa ja pikavippien kuluja ja kustannuksia. Muun muassa pikalainatoimija Ferratum korjaa väitteitä Faktaa Vipeistä -sivustonsa kautta, jossa lakialoitteissa ja julkisessa keskustelussa esitettyihin väitteisiin vastataan tilastoja ja tutkimuksia perusteena käyttäen. Sivustolla huomioidaan myös pikalainojen edut pankkilainoihin verrattuna. Ferratumin mukaan pankeista on käytännössä mahdotonta saada alle 1000 euron suuruista lainaa ja pienen lainan tarpeessa oleville tarjotaan joko suurta ja pitkäaikaista lainaa, jonka korot ja erilaiset kulut voivat nousta hyvin suuriksi, luottolimittiä, joka vaatii asiakkuuden siirtämistä kyseiseen pankkiin tai luottokorttia, joka on pitkäaikainen sopimus. Pikalainat vastaavat pienen lainan ja lyhytaikaisen lainan tarpeeseen, johon pankeilla ei ole tarjota sopivaa ratkaisua. Ferratum toteaa myös pikalainoissakin vaaditun todellisen vuosikoron laskentakaavan sopivan huonosti pieniin ja lyhytaikaisiin lainoihin. Tilastokeskuksen mukaan pikavipeistä maksetaan keskimäärin 25 prosenttia korkoa, mikä tarkoittaa sadan euron lainan kohdalla 25 euron kokonaiskuluja. Vertailuna voidaan käyttää esimerkiksi asuntolainaa, jossa 100 000 euron asuntolainasta maksetaan laina-aikana yhteensä 50 000 euroa korkoja ja kuluja. Euromääräisistä summista huolimatta todellisen vuosikoron laskentakaavalla pikavipin todellinen vuosikorko nousee huomattavasti asuntolainaa suuremmaksi. Todellisuudessa lainojen kulut ja korot maksetaan kuitenkin euroilla, ei prosenteilla.