Pikavippejä rajoittavasta laista keskusteltiin viime viikolla eduskunnassa lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä. Laki keräsi kiitoksia kansanedustajilta oikealta vasemmalle. Lakiehdotuksen toinen käsittely pidetään tiistaina 11. helmikuuta. Tällöin lain sisällöstä ei enää keskustella, vaan eduskunta pelkästään äänestää lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Näillä näkymin laki siis hyväksytään. Uusi laki muuttaa kuluttajansuojalakia, eräiden luotonantajien rekisteröinnistä annettua lakia sekä korkolakia. Uudistuksen merkittävin vaikutus on korkokatto, joka rajoittaa pikavippien todellisen vuosikoron jatkossa 50 prosenttiyksiköllä lisättyyn viitekorkoon. Tämänhetkisellä korkotasolla korkein mahdollinen todellinen vuosikorko olisi siis hieman yli 50 prosenttia. Korkokatto tarkoittaa, että sadan euron pikavipistä kuukauden maksuajalla saisi jatkossa periä kuluja vain noin neljä euroa, kun tällä hetkellä kulut ovat yleensä 20 – 30 euroa. Myös pikaluottoihin usein liittyvät lisämaksulliset tekstiviestipalvelut kiellettäisiin, joten niidenkään avulla pikavippiyritykset eivät voisi tienata. Lain tavoitteena on vähentää pikavipeistä aiheutuneita ylivelkaantumisongelmia. Erityisen suurta huolta ovat herättäneet pikavipeistä velkaantuneet nuoret. Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että laki vähentää nykyisenkaltaisten pikaluottojen tarjontaa huomattavasti. Etenkin Suomen Pienlainayhdistyksen edustajat ovat arvelleet, että lain myötä edellytykset harjoittaa pikaluottotoimintaa katoavat Suomesta kokonaan. Osa pikaluottoyrityksistä siirtynee kuitenkin tarjoamaan suurempia luottoja. Eduskunnassa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa, ettei pikavipeillä ole juuri puolustajia. – Lakien valmisteluvaiheessa Pienlainayhdistyksen edustaja totesi, että tämän lain myötä nykyisenlainen pikavippibisnes loppuu. Jos näin käy, olemme onnistuneet tavoitteessamme, totesi Sampsa Kataja (kok), joka oli myös pikavippien täyskieltoa ajaneen lakialoitteen taustalla. Myös Anne Kalmari (kesk) ja Pauli Kiuru (kok) arvioivat, että pikavippien täyskielto voi olla ratkaisu, mikäli velkaantumisongelmat eivät uuden lainsäädännön myötä vähene. Moni kansanedustaja kuitenkin pelkäsi, että täyskielto voisi synnyttää pimeät lainamarkkinat, joilla lainoja myöntävät rikolliset. – On niin monia tapoja ensinnäkin kiertää tällainen totaalikielto, jos sellaista yritettäisiin. Toisekseen nämä pimeät markkinat, kansalliset ja kansainväliset, kyllä keksivät aina omat väylänsä, arvioi talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk). Kimmo Sasi (kok) vastusti täyskieltoa elinkeino- ja sopimusvapauden perusteella. – Meillä on kuitenkin Suomessa vielä elinkeinovapaus ja meillä on myöskin sopimusvapaus. Jos se, että joku henkilö haluaa lainata toiselle rahaa, kiellettäisiin, niin se olisi tietysti markkinatalouden fundamentteja vastaan kaiken kaikkiaan ja sopimusvapautta vastaan, Sasi arvioi.
Pikavippilakia kiiteltiin eduskunnassa
