Monen pikavippiyrityksen kanssa samassa konsernissa toimii perintätoimisto, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden selvityksen mukaan kuuden pikavippiyrityksen omistajat tai johtajat omistavat myös perintätoimiston. Pikalainayritysten perintätoimistoja on olemassa siksi, että velkojana toimiva yritys ei saa itse lähettää maksuvaatimuksia tai periä samoja kustannuksia kuin perintätoimisto. Velkojalla on oikeus lähettää vain maksumuistutus, josta voi periä viisi euroa. Kaikkien lainanantoon liittyvien toimintojen hoitaminen saman konsernin sisällä säästää kustannuksissa. Jos asiakas ottaa pikavipin mutta jättää sen maksamatta, perintää hoitamaan ei tarvitse palkata ulkopuolista toimistoa. Käytäntö voi muuttua, kun uusi perintälaki tulee voimaan maaliskuussa. Laki paitsi alentaa perinnästä velalliselle koituvien kustannusten maksimisummaa, myös kieltää perintätoimistoja perimästä isoja summia maksuvaatimuksista, jos toimiston asiakkaana oleva velkoja kuuluu samaan konserniin. Normaalisti ammattimainen perintätoimisto saa periä maksuvaatimuksesta 21 tai 45 euron kulut velkasummasta riippuen. Kulut saa jatkossakin periä, jos asiakasyritys ei kuulu samaan määräysvaltaan tai taloudelliseen yhteisöön. Sekä vanha että uusi laki kannustavat yrityksiä ulkoistamaan perintänsä. Lahdesta kotoisin olevaan Weststar-konserniin kuuluu neljä pikavippiyritystä ja perintätoimisto. Weststarin toimitusjohtaja Heikki Savolainen ei pidä ongelmallisena, että pikavippiyrityksen yhteydessä toimii perintätoimisto. Savolaisen mukaan olisi outoa siirtää perintä ulkopuoliselle taholle, jos samassa konsernissa toimii perintäyhtiö. Hän kertoo, että Weststarin perintätoimisto Kontio hoitaa myös satojen ulkopuolisten asiakkaiden perintää. Pikalaina- ja perintäalalla lainkohtaa pidetään epäoikeudenmukaisena ja elinkeinovapauden vastaisena. Esimerkiksi perintätoimisto iKassan toimitusjohtaja Sami Similä kommentoi, että laki merkitsee kulujen kasvamista ja tulojen pienenemistä. Similän mukaan laki voi tarkoittaa, että konsernin kannattaa ulkoistaa omien saatavien periminen ja periä vain muiden saatavia. Lakivaliokunnan puheenjohtaja Anne Holmlundin mukaan pikavippiyritysten ja perintätoimistojen liittoja haluttiin kitkeä, koska lain avulla haluttiin ensisijaisesti turvata velallisen asema ja kohtuullistaa perintäkuluja. – Kyseisessä kohdassa puututaan tapauksiin, joissa perintätoimisto ja saatavat omistava yritys kuuluvat samaan konserniin, eli käytännössä peritään omia saatavia. Tällöin perintään liittyvää selvittelytyötä on selvästi vähemmän kuin ulkopuolisella perintätoimistolla. Perintäkustannuksilla on tarkoitus kattaa työstä aiheutuvat todelliset kulut, Holmlund sanoo. Holmlundin mielestä uusi perintälaki kuitenkin ottaa huomioon sekä velallisen että velkojan ongelmat, eikä aiheuta ongelmia hyvää perintätapaa noudattaville yrityksille.