Pikavippiyhtiö Risicum korjaa pikaluottoihin liittyviä harhaluuloja Totuus pikavipeistä –infojulisteella. – Pienlainoista ja niiden käyttötarkoituksista on valloillaan paljon harhaluuloja, jotka liittyvät pikavippien ottajiin, korkoihin ja velkaantumiseen. Virheelliset uskomukset pohjaavat usein medioissa esiin nostettuihin yksittäisiin tapauksiin, yhtiö kertoo. Risicum kertoo, että tutkimusten mukaan suurin osa pikavipeistä otetaan arkisten menojen ja tulojen tasapainottamiseen, ei juhlimiseen ja holtittomaan elämään. 61 prosenttia pienlaina-asiakkaista ottaa lainaa ruokakuluja tai lasten- ja kodinhoitokuluja varten. Toisaalta harrastuksia varten vippiä otti 13 prosenttia ja matkailua varten 10 prosenttia pikavippiasiakkaista. Pikavipit ovat lainamuotona usein mainettaan marginaalisempia. Suomen luottokannassa oli vuonna 2011 pienlainoja 69 miljoonan euron edestä, mutta se on pientä verrattuna esimerkiksi asuntolainoihin, joita oli 81 miljardilla euroa, ja opintolainoihin, joita oli 14 miljardia euroa. Yksittäistä kotitaloutta kohden asuntolainaa oli 29 000 euroa ja pikavippiä 26 euroa. Usein väitetään, että pikavippiä myönnetään liian helposti. Risicumin mukaan pikalainahakemuksista kuitenkin hylätään 40 – 45 prosenttia, mikä on loogista, sillä pikavippiyritykset haluavat asiakkaikseen maksukykyisiä henkilöitä. Pikavippiä ei myöskään yleensä haeta iltaisin, vaan valtaosa vipeistä haetaan päivällä yhdentoista ja seitsemän välillä. Suurin osa suomalaisten maksuhäiriöistä johtuu perinteisistä kulutusluotoista, ei suinkaan pikavipeistä. Vain seitsemän prosenttia maksuhäiriöistä aiheutui pikavipeistä. Sen sijaan 71 prosenttia johtui kulutusluotoista, 16 prosenttia asuntoluotoista ja 6 prosenttia muista veloista. Pikalaina-asiakkaiden ylivoimainen enemmistö, 85 prosenttia, maksaa lainansa takaisin ajallaan. Jäljelle jää 15 prosenttia, joiden maksu myöhästyy, mutta heistäkin kaksi kolmasosaa maksaa lainansa heti saatuaan maksumuistutuksen. Vain viisi prosenttia pikalainan ottajista ajautuu siis vippinsä kanssa pitkällisempiin vaikeuksiin. Pikavippejä otetaan monissa ikäryhmissä, joten vipit eivät ole pelkästään nuorten lainamuoto. 32 prosenttia vippaajista on 18 – 25 –vuotiaita, mutta toisaalta 17 prosenttia on 41 – 50 –vuotiaita ja 16 prosenttia yli 51-vuotiaita. 65 prosentilla vipin ottajista on vakituinen työsuhde. Usein puhutaan maksamatta jääneiden pikavippien suurista perintäkuluista. Jos maksamaton lasku etenee käräjille asti, valtaosan eli 60 prosenttia kuluista perii kuitenkin valtio. Loppu 40 prosenttia sisältää lainapääoman, pienlainayhtiön sekä perintätoimiston osuuden.
Risicum korjaa pikalainoihin liittyviä harhaluuloja
