Suomalaisten velkaantuminen ei ole vielä Ruotsin mallissa – tätä pitäisi myös välttää

Suomalaisten velkaantumisaste on noussut jo ennätykselliseen 128 prosenttiin. Nousua on ollut viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan, lähes yhtäjaksoisesti.

Prosenttiluku 128 on saatu suhteuttamalla suomalaisten kotitalouksien vuoden aikana käytettävissä olevat tulot lainavelkoihin. Velkaa on siis huomattavasti enemmän, kuin pakollisten menojen jälkeen käytettäväksi jäävää rahaa. Keskimääräisesti tarkasteltuna yksittäisen kotitalouden velkasumma on 60 000 euroa.

Samaan aikaan suomalaisten nettorahoitusvahat, joihin lasketaan talletukset ja osakeomistukset, ovat olleet kasvussa jo 1,5 vuoden ajan. Tilastokeskuksen vuoden 2017 kolmannen neljänneksen luku paljastaa, että rahoitusvarallisuutta on jo 304,9 miljardin euron edestä. Saman aikainen kotitalouksien velkataakka on 159,1 miljardia. Näiden summien erotus on kasvanut 145,8 miljardiin euroon. Erotusta kutsutaan nettorahoitusvarallisuudeksi. Varallisuus on kasvanut, mutta ylivelkaantumisesta ollaan silti huolissaan. Miksi?

Euroopan järjestelmäriskikomitea ja Suomen pankki huolissaan ylivelkaantumisesta

Vanhemman ekonomi Eero Savolaisen mukaan pelkät tilastot eivät tuo tarpeeksi tarkkaa kuvaa koko velkaantumisen asteesta. Savolainen työskentelee Suomen pankin rahoitusmarkkina- ja tilasto-osastolla. Hänen mukaansa velkaantumisasteen nousu luo riskin, josta myös Suomen pankki ja Euroopan järjestelmäriskikomitea on varoitellut. Suomalaisten lainakaton kiristäminen on ollut Finanssivalvonnan harkinnassa, reaktiona velkaantumisen nousuun. Huoli on erityisesti keskittynyt siihen pieneen joukkoon, jolle suuret velat ovat kohdistuneet.

Kun puhutaan Ruotsin mallista, tarkoitetaan asuntorahoituksen pitkiä laina-aikoja ja tapaa, jolloin varsinaista lainaa ei juurikaan lyhennetty. Ruotsalaisten velkaantuneisuus onkin ollut suomalaisia laajempaa, eikä samaa haluta Suomeen. Suomen pankki näkee, että pitkät laina-ajat nostavat velkaantuneisuutta ja riskejä. Nykyään Ruotsissakin on jo asuntolainojen lyhennyspakko.

Savolainen avaa vielä tilannetta tarkemmin. Suomalaisten rahoitusvarallisuudesta suuri osa on osakkeiden ja rahasto-osuuksien voitoista koostuvia hallussapitovoittoja. Niillä on suuri riski kääntyä hallussapitotappioiksi, mikäli pörssikurssit laskevat.

Lisäksi Savolainen kertoo, että lukujen tilastointitapa saattaa antaa väärän kuvan kokonaistilanteesta. Kotien yhtiölainat ovat luokiteltu kansantalouden tilastoissa asuntoyhteisöjen veloiksi, joten ne eivät näy suoraan kotitalouksien nettorahoitusvarallisuudessa. Savolaisen mukaan viime aikoina yhtiölainojen kasvu on ollut muita kotitalouslainoja suurempaa. Muut kotitalouden lainat ovat tavallisesti suoria pankkilainoja.

Velkojen ja varallisuuden jakautuminen ei ole suomalaisten keskuudessa tasaista

Velkojen ja varallisuuden jakautuminen ei ole suomalaisten keskuudessa tasaista, kertoo Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen. Tämän vuoksi velkaantuneisuutta arvioidessa, tulisi tarkastella keskiarvoja syvemmälle ja havainnoida, kenellä velkaa on. Näitä tilastoja päivitetään Kärkkäisen mukaan kuitenkin harvoin.

Iso osa rahoitusvarallisuudesta saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla ei ole velkaa, ja velasta iso osa saattaa olla sellaisilla kotitalouksilla, joilla rahoitusvarallisuutta ei ole“, pohtii Kärkkäinen.

Hän jatkaa, että ”Olisi hyvä katsoa myös kotitaloustasolla, kuinka paljon niillä, joilla on velkaa, on myös rahoitusvarallisuutta toisella puolella tasaamassa tilannetta

Suuriin lainoihin on aina oltava kuitenkin reaalivakuudet, huomauttaa Savolainen. Velkariskien havainnointi tulisi Kärkkäisen mukaan tapahtua yksittäisten kotitalouksien tasolta käsin.

Hän antaa esimerkin henkilöistä joilla on suurin velkaantumisaste, mutta varallisuustilanne muuten vakaa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuva kahden tulonsaajan perhe, jotka ostavat ensiasunnon. Velkaa on tällöin yleensä paljon, mutta myös tulotilanne on vakaa, sekä asunnon arvo suhteellisen pysyvä. Tämän lisäksi Kärkkäisen arvion mukaan asuntovelallisilla ei suurimmalla osalla ole uhkana asuntokuplaa, tai muita huolestuttavia asioita. Kärkkäinen näkee oman asunnon arvon suhteellisen vakaana, erityisesti kunnissa ja kaupungeissa, jotka ovat kasvukeskuksia.

Kärkkäisen huolena on asuntolainojen sijaan lainat ilman takausta sekä muiden kulutusluottojen kasvuun, jotka hän arvioi enemmän ongelmia aiheuttaviksi.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja