Taloussanomat kertoo, että 11 yritystä on tänä vuonna jättänyt pikavippimarkkinat. Lehdessä arvioidaan, että lopettamisten taustalla on uusi pikavippilaki, jonka eduskunta hyväksyi helmikuun alkupuolella.

Lain myötä pikavippitoiminnalla tienaaminen vaikeutuu huomattavasti, sillä jatkossa alle 2000 euron luottojen todellinen vuosikorko saa olla vain viitekorko lisättynä 50 prosenttiyksiköllä. Laki tulee voimaan vielä tänä keväänä.

Toimintansa lopettaneista pikavippiyhtiöistä yhdeksän tosin kuuluu samaan Tuomon tupina tunnettuun ryppääseen. Siten lopettaneiden vippiyhtiöiden määrä ei ole aivan niin hurja kuin aluksi näyttää.

Vielä viime vuoden lopulla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylläpitämästä luotonantajarekisteristä löytyi 87 alan yhtiötä.

Suomen Rahoitusyhtiön toimitusjohtajana toiminut Jan Karjalainen väittää Taloussanomille, että uudesta laista huolimatta pikavippitoiminta on mahdollista. Hänen mielestään alan näkymät ovat hyvät, tai eivät ainakaan huonommat kuin viime vuonna samaan aikaan.

Karjalaisen mukaan tuloja saa muutenkin kuin korkojen avulla.

– Korkokatto ja lainan todelliset kustannukset ovat eri asioita.

Suomen Rahoitusyhtiö poistui luotonantajarekisteristä alkuvuodesta, sillä se myytiin toiselle yhtiölle. Päätöksen taustalla ei siis ollut lainsäädännön muutos.

Toisaalta lainatoimintansa Suomessa lopettanut liettualaisperäinen Viaconto kertoi Taloussanomille, että tuleva laki tekee liiketoiminnasta mahdotonta.

Uuden lain vaikutuksista ei siis näytä vielä olevan kovin laajaa yhteisymmärrystä.

Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto arvioi, ettei rekisteröityjen pienlainayritysten määrän muutoksista kannata tehdä suuria päätelmiä, sillä ala on normaalistikin aallokkoinen. Toisaalta kyse voi olla ennakoinnistakin.

Koska pikavipeille riittää kysyntää, Kuusisto ei usko, että ala katoaa kokonaan.

– Pikavippien antolainaus oli viime vuonna 400 miljoonaa euroa. Hakemuksista taas hylätään 40–50 prosenttia. Kysyntää on olemassa.

Kuusisto uskoo, että tämä vuosi on pikavippiyrityksille luovaa aikaa, sillä kaikki tietävät, että ala jakautuu uudelleen. Luovuus voi tarkoittaa myös lain tulkinnan venyttämistä.

Yksi vaihtoehto on, että laina-aikoja aletaan pidentää. Nykyisin laina-aika on keskimäärin reilu kuukausi, mutta vuoden tai puolen vuoden maksuajoilla tuottoja voisi saada korkokatosta huolimatta.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja