Perintään edenneet pikalainavelat ovat suuri ongelma käräjäoikeuksissa, kertovat Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomari Pekka Aaltonen ja Helsingin käräjäoikeuden tuomari Merja Vainio. Tuomareita haastatteli Helsingin Sanomat. Aiheesta kertoi myös Pikavippihaku.com.

Pikavippiasiat ovat jo ruuhkauttaneet käräjäoikeuksia. Oikeus käsittelee perintäyhtiöiden tekemät kanteet summaarisella menettelyllä, joka tehdään asiakirjojen perusteella ja on tavallista käsittelyä nopeampi. Vuonna 2008 summaarisia velkomusasioita tuli Helsingin käräjäoikeuteen 27 000, tänä vuonna niitä on todennäköisesti jo 55 000.

Myös pelivelkaantuneiden määrä on kasvussa.

Haastatellut tuomarit pitävät veloista syntyviä perintä- ja oikeudenkäyntikuluja pienten velkasummien kohdalla usein kohtuuttomina.

Velalliset ovat tuomareiden mielestä perinnässä heikossa asemassa. Kohtuuttomien perintäkulujen vastustamiseen ei ole juuri mahdollisuuksia, ja laki on velkojan puolella. Perinnän voi riitauttaa ja viedä oikeuteen, mutta siinä on riskinsä.

”Jos saatavan riitauttaa, kuluttaja voi hävitessään joutua maksamaan perintäyhtiön asianajan kulut. Ne voivat olla helposti 200 euroa tunnilta”, Pekka Aaltonen kertoo.

Haastatellut tuomarit pitävät ilman vakuuksia myönnettäviä lainoja jo merkittävänä yhteiskunnallisena ongelmana, ja niiden saantia tulisi heidän mielestään rajoittaa. Moni pikavipin ottaja toki ottaa lainaa aitoon tarpeeseen ja maksaa velkansa pois asiallisesti, joten aivan tarpeettomia pikalainat eivät tuomareiden mielestä ole.

Käräjäoikeuksiin päätyvät kuitenkin ongelmatapaukset. Osa ottaa pikalainoja holtittomasti juhlimiseen, ei laskujen maksuun. Merja Vainio on huolissaan erityisesti nuorista miehistä, jotka ottavat pikalainoja yöelämää ja huvittelua varten. Kun rahaa tarvittaisiin esimerkiksi perheen perustamista varten, tulot menevätkin ulosottoon.

Toisaalta vastuutonta lainaamista harrastavat kasvavassa määrin myös naiset. Kun omat tulot on käytetty huvitteluun, on pakko ottaa pikalainaa elämistä varten.

Vainiota huolestuttaa myös se, että velkaantuneena työnteko ei enää kiinnosta ja asenne koko elämää kohtaan voi muuttua välinpitämättömäksi.

Velkaantuneiden kyvyt puolustaa itseään perinnässä ja oikeuskäsittelyissä eivät välttämättä ole hyvät. Summaarinen velkakäsittely etenee täysimittaiseksi oikeudenkäynniksi vain, jos velallinen riitauttaa sen. Joskus velallinen riitauttaa velan, mutta ei kiistä maksuvelvollisuuttaan. Sen sijaan hän yrittää perustella, miksi rahaa maksaa velka takaisin ei ole.

Käräjäoikeudet eivät kuitenkaan voi juuri käyttää harkintaa tapausten ratkaisemisessa. Lain mukaan velat on maksettava takaisin kuluineen ja korkoineen. Oikeus saa kiinnittää huomiota vain velkaan, ei velallisen rahatilanteeseen.

Aiheeseen liittyviä artikkeleja