Tilastokeskus julkaisi pari viikkoa sitten luottokantatilastonsa tämän vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen osalta, eli 1.1-31.3. väliseltä ajalta. Tilastosta selviää, että suomalaisten kotitalouksien luottokanta oli maaliskuun lopussa ennätyksellisen suuri. Suomalaisilla kotitalouksilla oli nimittäin maaliskuun lopussa erilaisia luottoja 110,6 miljardin euron edestä. Näistä helposti suurin osa oli asuntolainoja, joita oli 84,8 miljardin euron edestä. Kulutusluotot ja opintolainat veivät 16,2 miljardin osuuden, ja näistä pikavippejä oli ainoastaan 109,2 miljoonan euron edestä, eli 6,8 promillen verran. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana uusi vippejä otettiin 89 miljoonan euron edestä, eli yhteensä reilut 370 tuhatta kappaletta. Tämä on 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta toisaalta runsaan prosentin vähemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä, eli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Ensimmäisellä vuosineljänneksellä otettu keskimääräinen pikavippi oli 240 euron suuruinen, ja takaisinmaksuajan pituus oli keskimäärin 34 vuorokautta. Lainojen ottajat maksoivat lainoistaan erilaisia kuluja yhteensä 21,5 miljoonan euron edestä, eli keskimääräinen kulujen osuus oli 24,2 prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta. Toiminnassa olevia vippiyrityksiä oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 78 kappaletta, ja näistä kaksi oli uusia. Keskimääräinen vuosikorko direktien mukaisesti laskettuna oli 858 prosenttia, mikä tarkoittaa että laskua vuoden takaiseen vastaavaan lukemaan on tullut 172 prosenttiyksikön verran. Keskimääräinen todellinen vuosikorko oli siis alempana kuin koskaan aikaisemmin. Lähde: Suomen Pienlainayhdistyksen uutinen
Vippien kysyntä tasoittui alkuvuonna
